11. kappale – Dekedunesma Leciono
Viikonpäivät
Kysymykseen milloin? vastataan e-adverbimuodolla tai käyttämällä ye-prepositiota:
lundio - maanantai –› lundie / ye lundio - maanantaina, maanantaisin
mardio - tiistai –› mardie / ye mardio - tiistaina, tiistaisin
merkurdio - keskiviikko –› merkurdie / ye merkurdio - keskiviikkona, keskiviikkoisin
jovdio - torstai –› jovdie / ye jovdio - torstaina, torstaisin
venerdio - perjantai –› venerdie / ye venerdio - perjantaina, perjantaisin
saturdio - lauantai –› saturdie / ye saturdio - lauantaina, lauantaisin
sundio - sunnuntai –› sundie / ye sundio - sunnuntaina, sunnuntaisin.
Vortaro
furtisto - varas
policestro - poliisipäällikkö
falar - kaatua
horlojeto - kello
de - (jstak)
envenar - tulla sisään
Lue ja käännä (täältä saat vastaukset):
1. Ye sundio ni ne laboras.
2. El multe prizas mardii.
3. Lundie me iris a London.
4. Il ne venos ye lundio.
5. Me restis en lito jovdie.
6. Merkurdie me iros a Paris.
7. Ka tu kompros la manjajo ye saturdio?
8. Me naskis ye venerdio, la okesma di mayo.
9. Li desaparis ye jovdio en la cinemo.
10. Ye lundio furtisto pren-ganis la horlojeto di la policestro.
Aika (1)
Qua kloko es? - Paljonko kello on?
Es tri kloki. - (Kello on) Kolme.
Es un kloko. - Yksi.
Es non kloki. - Yhdeksän.
Ye un kloko. - Yhdeltä.
Ye sep kloki. - Seitsemältä.
Huomaa
(1) Yksikköä ja monikkoa käytetään kuten muutoinkin: un kloko, du kloki, jne.
(2) Idossa käytetään 24-tuntista kelloa: es duadek kloki ‘kello on 20’, ‘kello on 8 (illalla)’.
Lue ja käännä (täältä saat vastaukset):
1. Qua kloko es?
2. Es tri kloki.
3. Vi manjis ye kin kloki.
4. No, il venas ye non kloki.
5. Me komencis laborar ye sep kloki.
6. Ye dek kloki me falis de mea lito.
7. Ye du kloki li trovis la kafeerio.
8. Ka la letro-portisto venas ye ok kloki?
9. Esis sis kloki kande lia filiino envenis.
10. Ye quar kloki, lundie, la triadekesma di agosto el naskis.
La Voyajo
Me arivis a la staciono. La veturo haltis. Portisto advenis.
“Adube vu iras?” il questionis. “Me iras a Paris.” me respondis.
“Ka vu havas vua bilieto?” – “No!” – “Venez komprar ol en la kontoro.”
Me pagis la veturisto. Me donis ad il gratifikuro (‘juomaraha’).
“Hastez!” klamis la portisto. “La treno departos sen vu.”
“On devas vendar la bilieti plu rapide! Me volus komprar jurnalo.
Ube esas la jurnal-vendeyo? Ho no! Me perdabis mea monetuyo (‘lompakko’)!”
Esas tri kloki. La treno departas. Mea kofro (‘matkalaukku’) esas en la pako-vagono.
Me dicis en la kordio a mea kofro: “Til la rivido!”
Relatiivipronominit
Relatiivipronomineina käytetään kysymyksistä tuttuja sanoja qua, qui:
Yksikkö:
la yunino qua amoras me - tyttö, joka rakastaa minua.
la hundo qua atakis me - koira, joka hyökkäsi kimppuuni.
Monikko:
la yunini qui amoras me - tytöt, jotka rakastavat minua.
la hundi qui atakis me - koirat, jotka hyökkäsivät kimppuuni.
Myös relatiivipronomineihin voidaan liittää akkusatiivin sijapääte -n:
Yksikkö:
la yunino quan me amoras - tyttö, jota minä rakastan.
la hundo quan me atakis - koira, jonka kimppuun minä hyökkäsin.
Monikko:
la yunini quin me amoras - tytöt, joita minä rakastan.
la hundi quin me atakis - koirat, joiden kimppuun minä hyökkäsin.
Huomaa, että suomen kielessä käytetään pitkiäkin attribuuttirakenteita, jotka vastaavat idon sivulauseita:
la yunino qua amoras me - minua rakastava tyttö.
la yunini quin me amoras - minun rakastamani tytöt.
Käännä (täältä saat vastaukset):
1. Mitä tapahtui?
2. Ketkä puhuivat?
3. Kuka siellä on?
4. Ketkä (keitä) Te näette?
5. Mitä (minkä) hän sanoi?
6. Mies, joka puhui.
7. Miehet, jotka puhuivat.
8. Mies, jonka Te näitte.
9. Onnettomuudet, jotka tapahtuivat.
10. Minä en kuullut, mitä hän sanoi.
Qua-sanaa käytetään myös adjektiivisesti: Qua viro parolis? ‘Minkälainen mies puhui?’
Tähän palataan kappaleessa 12.
Vortaro
avertar - varoittaa
avulo - isoisä
danjero - vaara
kurar - juosta
kustar - maksaa, olla hintana
lago - järvi
linguo - kieli
mashino - kone
navo - laiva, alus
oldo - vanhus
plura - usea, moni
posho - tasku
pri - (koskea jtak asiaa)
quante? - kuinka paljon?
stacar - seisoa
staceskar - nousta (seisomaan)
stranja - vieras, outo
tante - niin
Lue ja käännä (täältä saat vastaukset):
1. La yunini quin il amas.
2. La mashino quan me vidis.
3. La yunini qui amas il.
4. La lagi quin el prizas.
5. La mediko qua habitas hike.
6. La linguo quan il parolas.
7. La olda viro qua dormas hike.
8. La policisto qua kuras.
9. La furtisto qua staceskas.
10. La automobilo quan la soldato kompris.
Lue ja käännä (täältä saat vastaukset):
1. La stranja homi qui staceskis esis policisti.
2. La oldo qua stacis sur la tablo falis.
3. La mashino quan il kompris kustis multa pekunio.
4. Me ne deziras parolar linguo qua es tante leda.
5. Elua onklulo qua naskis en Laihia havis plura hundi.
6. Balde me vizitos mea avulo qua lojas en Kuopio.
7. Me ne kuros a mea patro qua falis aden la aquo.
8. La navo quan ni deziris vidar iras alonge la rivero.
9. Quante kustis la libri quin tu havas en tua posho?
10. Il avertis la yuni qui natis en la lago pri la danjero.
Maat ja valtiot
Tavallisesti idon substantiivit päättyvät o-kirjaimeen. Maiden yms. nimet ovat kuitenkin poikkeus, jotta säilytettäisiin se kansainvälisyys, joka niillä jo on.
Idossa käytetään seuraavia maiden yms. nimien ryhmiä:
(1) Maan kansainvälinen nimi päättyy -a tai -ia; nämä eivät siis ole adjektiivimuotoja:
Italia, Amerika, Yugoslavia, Andora, Angola, Japonia (muista ääntäminen!), Chinia ‘Kiina’, Austria ‘Itävalta’.
(2) Maan nimestä käytetään niiden kansallista (tai hieman muunneltua) muotoa. Näissä paino on yleensä viimeisellä tavulla (tässä oleva painon merkki ei kuulu oikeinkirjoitukseen): Perú, Portugál, Pakistán, Viet Nám, poikkeuksellisesti Chíli.
(3) Jos kansainvälinen nimi päättyy -land, lisätään normaali substantiivin tunnus -o: Finlando. (Kansallinen muoto Suomi olisi tuttu vain Virossa ja Latviassa.) Huomaa, että Englanti on idoksi Anglia.
Vortaro
aero - ilma
aranjar - järjestää
bone - hyvä on, selvä
bonega - erinomainen, mahtava, loistava
explorar - tutkia
gareyo - autotalli
Idisto - idisti
maro - meri
monto - vuori
montrar - näyttää
natar - uida
omno - kaikki
opinionar - miettiä, ajatella
pluvo - sade
propozar - ehdottaa
restar - jäädä
to - tuo
vakanco - loma
vento - tuuli
vera - tosi, totta
varmeta - viileä
vidajo - näky, näkymä
voyajo - matka
quale - kuten, lailla
quala - millainen
Anglia - Englanti
Dania - Tanska
Hispania - Espanja
Portugal - Portugali
Suedia - Ruotsi
Suisa - sveitsiläinen
Suisia - Sveitsi
Suisiana - sveitsiläinen (ihminen)
Käsityksenmuodostaminen
pensar - ajatella, miettiä (= käyttää aivojaan):
Me pensas pri Jaana. - Minä ajattelen Jaanaa.
opinionar - ajatella, olla jtak mieltä:
Me opinionas ke el es bela. - Minä ajattelen, että hän on kaunis.
kredar - uskoa, luulla:
Me kredas ke la buxo es vakua. - Minä uskon, että laatikko on tyhjä.
Konversado
(P = Petri, M = Maria)
P: Adube ni iros dum la vakanco?
M: Ni certe ne restos en Finlando. Me ne prizas la pluvo e la vento. Me multe preferas la suno. Ni iros a varma lando quala Hispania o Portugal.
P: Ta landi es por me tro varma. Me preferas varmeta lando quala (ne quale) Suedia o Dania (quale on preferas …). La vetero povas esar bonega ibe.
M: Quon tu opinonas pri voyajo en la monti? La fresha aero, la foresti, la bela vidaji …
P: No, me preferas la maro. Me deziras natar.
M: Ma, tu povas natar en la lagi.
P: To es vera. Yes, bone, ni exploros la monti.
M: A qua lando ni iros?
P: Me propozas Suisia. Es multa Idisti en Suisia. Multi de li es bona amiki. Me aranjos omno. La Suisiana Idisti montros a ni sua bela lando.
1. A qua Petri parolas?
2. Ka Maria prizas pluvo?
3. Quon el preferas?
4. Ka Hispania es kolda lando?
5. Ube es la fresha aero?
6. Ka Petri prizas natar?
7. Quon Petri e Maria exploros?
8. Adube li iros?
9. Qua aranjos la vakanco?
10. Qui montros Suisia a Petri e Maria?
Generala Questioni
1. Adube vu iros dum la vakanco? –› Me iros a Grekia.
2. Ka vu prizas la suno? –› Yes, nam me esas nordala Europano.
3. Ka la fresha aero es bona por vu? –› Yes, tre bona por me.
4. Ka vu parolas multa lingui? –› Yes, me bezonas parolar multa lingui.
5. Ka vu havas botelo de lakto en vua posho? –› No, sur la tablo.
6. Ka sep e non es dek? –› 7 + 9 = 10? No, to es dek-e-sis.
7. Ka vua automobilo es en la staciono od en la gareyo? –› En mea gareyo.
8. Ube vu sidas? –› En la berjero.
9. Ka vu intencas manjar balde? –› Yes, nam mea laboro nun fineskas.
10. Ka vu skribas a plura Idisti? –› Yes, specale ad Idisti en USA (Unionita Stati di Amerikala nordala).
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Harjoitusten ja kysymysten vastaukset
Exercaro 1 (tästä pääset takaisin harjoitukseen).
1. Sunnuntaina (sunnuntaisin) emme tee työtä.
2. Hän pitää tiistaista kovasti.
3. Maanantaina minä menin Lontooseen.
4. Hän ei tule maanantaina.
5. Olin (pysyin) torstaina sängyssä.
6. Keskiviikkona minä menen Pariisiin.
7. Ostatko ruokaa lauantaina (lauantaisin)?
8. Olen syntynyt perjantaina, toukokuun kahdeksantena.
9. He katosivat torstaina elokuvissa.
10. Maanantaina varas vei poliisipäällikön kellon.
Exercaro 2 (tästä pääset takaisin harjoitukseen).
1. Paljonko kello on?
2. (Kello on) kolme.
3. Te söitte viideltä.
4. Ei, hän tulee yhdeksältä.
5. Aloin työskennellä seitsemältä.
6. Kymmeneltä minä putosin sängystäni.
7. Kahdelta he löysivät kahvilan.
8. Tuleeko postinkantaja kahdeksalta?
9. Oli kello (Kello oli) kuusi, kun heidän tyttärensä tuli sisään.
10. Neljältä maanantaina elokuun 30:na hän syntyi.
Exercaro 3 (tästä pääset takaisin harjoitukseen).
1. Quo eventis?
2. Qui parolis?
3. Qua esas ibe?
4. Quin vu vidas?
5. Quon il dicis?
6. La viro qua parolis.
7. La viri qui parolis.
8. La viro quan vu vidis.
9. La acidenti qui eventis.
10. Me ne audis (to) quon il dicis.
Exercaro 4 (tästä pääset takaisin harjoitukseen).
1. Tytöt, joita hän rakastaa.
2. Kone, jonka näin.
3. Tytöt, jotka rakastavat häntä.
4. Järvet, joista hän pitää.
5. Lääkäri, joka asuu täällä.
6. Kieli, jota hän puhuu.
7. Vanhus (vanha mies), joka nukkuu täällä.
8. Poliisi, joka juoksee.
9. Varas, joka nousee.
10. Auto, jonka sotilas osti.
Exercaro 5 (tästä pääset takaisin harjoitukseen).
1. Vieraat ihmiset, jotka nousivat, olivat poliiseja.
2. Vanhus, joka seisoi pöydällä, kaatui. Pöydällä seisonut vanhus kaatui.
3. Kone, jonka hän osti, maksoi paljon rahaa. Hänen ostamansa kone maksoi paljon rahaa.
4. En halua puhua kieltä, joka on niin ruma. En halua puhua niin rumaa kieltä.
5. Hänen sedällänsä, joka on (oli) syntynyt Laihialla, oli paljon koiria. Hänen Laihialla syntyneellä sedällänsä oli paljon koiria.
6. Vierailen pian Kuopiossa asuvan isoisäni luona. (… isoisäni luona, joka asuu Kuopiossa.)
7. En juokse veteen pudonneen isäni luokse. (… isäni luokse, joka putosi veteen.)
8. Alus, jonka halusimme nähdä, tulee jokea pitkin.
9. Kuinka paljon maksoivat kirjat, jotka sinulla on taskussasi? Kuinka paljon maksoivat taskussasi olevat kirjat?
10. Hän varoitti vaarasta lapsia, jotka uivat järvessä. Hän varoitti järvessä uineita lapsia vaarasta.
Questioni 1 (tästä pääset takaisin harjoitukseen).
1. Ilu parolas a Maria.
2. No, elu ne prizas olu.
3. Elu preferas la suno.
4. No, olu es varma lando.
5. Olu es en la monti.
6. Yes, multe.
7. Li exploros la monti.
8. Li iros a Suisa.
9. Petri aranjos omno.
10. La Idisti di Suisia.
Takaisin tämän lukukappaleen alkuun
Takaisin suomenkieliselle alkusivulle
Takaisin kansainvälisen kielen idon sivulle