5. kappale – Kinesma Leciono
Persoonapronominit
Tähän mennessä on jo esitelty monta persoonapronominia. Tutut ja uudet on koottuna tähän (käännöksinä on myös akkusatiivimuodot muistutuksena objektisesta käytöstä):
me - minä; minua, minut
tu - sinä; sinua, sinut
vu - Te; Teitä, Teidät
il, ilu - (miespuolisista:) hän; häntä, hänet (joskus on pakko ilmaista suomeksi tarkemmin: mies, Pekka …)
el, elu - (naispuolisista:) hän; häntä, hänet (joskus on pakko ilmaista suomeksi tarkemmin: nainen, Liisa …)
ol, olu - se; sitä, sen
lu - (mies- ja naispuolisista:) hän; se (= yhdistettynä ilu, elu, olu)
ni - me; meitä, meidät
vi - te; teitä, teidät
ili - (miespuolisista yksilöistä) he; heitä, heidät
eli - (naispuolisista yksilöistä) he; heitä, heidät
oli - ne; niitä
li - he, heitä, heidät; ne, niitä (lu-pronominin monikko = ili, eli, oli)
on - (yleinen persoona tai passiivisen ilmauksen subjekti; suomen kielessä ei ole vastinetta, esim. Kun lukee, oppii. Kun luetaan, opitaan.)
on-sanan käyttö voi olla suomenkieliselle hankalaa:
On dicez to quon on volas. - Sanottakoon (se), mitä halutaan. (Kukin) sanokoon, mitä haluaa.
Refleksiivinen yksikön 3. persoonan pronomini on su. Tekeminen kohdistuu itseen, joten suomessa käytetään -utu- ja -yty- tai lyhyempiä -u- ja -y-johdoksia:
Il lavas su. - Hän peseytyy.
Li lavas su. - He peseytyvät.
su-sana toimii myös määritteenä (a-pääte) ja itsenäisenä, jolloin siihen liittyy mm. monikon -i:
Il manjis sua pomi, el manjis sui. - Mies (= hän) söi omia omeniaan, nainen (= hän) söi omiaan.
Muissa persoonissa käytetään subjektin mukaista pronominia:
Me lavas me. - Minä peseydyn.
Vu lavas vu. - Te peseydytte.
Huomaa:
(1) tu ‘sinä’ on varattu tuttavalliseen käyttöön, esim. kun
– puhutaan perheenjäsenelle
– puhutaan läheiselle ystävälle
– puhutaan pienelle lapselle
– puhutaan (mahdollisesti) eläimelle tai lemmikille.
(2) vu ‘Te’ on varattu hieman virallisempaa käyttöön kuin tu. (Suomen kielen Te saattaa olla monesti liiankin virallinen ja etäännyttävä, mikä ei liity idon sanan käyttöön.)
(3) vi on monikko sanasta tu (eli sen merkitys on ‘te’) ja sanasta vu (eli sen merkitys on monikollinen ‘Te’). Yksi sana siis kattaa molemmat käytöt, jolloin puhuteltavan joukon yhtä osaa voidaan teititellä ja samalla toista osaa sinutella.
Lue ja käännä (täältä saat vastaukset):
1. Me
2. Ni
3. El
4. Il
5. Ol
6. Li
7. Tu
8. Vu
9. Tu
10. Vi
11. Ka vu es bona?
12. Me es dentisto.
13. Vu es mediko.
14. Tu es bela.
15. Ol es en la domo.
16. Vi es bona mediki.
17. Il havas bona amiko.
18. Ni lektas vua libri.
19. El prizas bela flori.
20. Li chasas la kavali.
Mennyt aika
Edellisissä kappaleissa verbit ovat olleet preesens-muotoisia eli niissä on ollut pääte -as. Kun vaihdetaan päätteeksi -is, saadaan menneen ajan muoto. Suomessa persoona ilmenee aina päätteestä, joten persoonapronomini ei ole aina välttämätön:
el kantis - (hän) lauloi / oli laulamassa
me manjis - (minä) söin / olin syömässä
Tämä is-pääte kattaa kaikki suomen kielen menneen ajan muodot ja ilmaisutavat: lauloi, on laulanut, oli laulanut, oli ollut laulamassa, jne.
Voi tuntua siltä, että näin monen suomen kielen muodon korvaaminen yhdellä ainoalla idon muodolla voisi aiheuttaa sekaannuksia. On kuitenkin harvoin sellainen tilanne, jossa sekaannusta tai epäselvyyttä syntyisi. Opimme myöhemmin, kuinka mahdolliset epäselvyydet ja epätarkkuudet voidaan välttää.
Pääte -is ei ole ainoa keino menneen ajan ilmaisemiseen, mutta se on helpoin ja kätevin.
Verbit
Preesensin infinitiivi on -ar (muista paino -ár):
kredar - uskoa, luottaa
donar - antaa
Indikatiivin preesens-muoto päättyy -as:
me kredas - (minä) uskon, luotan
me donas - (minä) annan
Menneen ajan infinitiivin on -ir (muista paino -ír):
kredir - uskoa, luottaa
donir - antaa
Suomen kielessä ei ole keinoa infinitiivin menneen ajan ilmaisemiseen, joten tämä seikka täytyy erityisesti pitää mielessä.
Indikatiivin menneen ajan muoto päättyy -is:
me kredis - (minä) uskoin, olen uskonut (jne.)
me donis - (minä) annoin, olen antanut (jne.)
Vortaro
Opettele seuraavat sanat ulkoa:
ek - (ulos jstak)
fabrikerio - tehdas
fantomo - aave, kummitus
foresto - metsä
heme - kotona
malada - sairas, kipeä
multa - paljon, monta
nova - uusi
pro - (jnk takia, puolesta, vuoksi)
querar - hakea, noutaa
restar - olla, pysyä
tro - liian
wiskio - viski
nam - (konjunktio) siksi että, koska
pro ke - (konjunktio) koska
Lue ja käännä (täältä saat vastaukset):
1. Me es.
2. Me esis.
3. Me havas.
4. Me havis.
5. Ni iras. Ni iris.
6. Il iris.
7. Me iras.
8. Me iris.
9. Me vizitis.
10. Il vizitis.
11. Il manjis.
12. Me manjas.
13. El laboras.
14. El laboris.
15. La hundo drinkis.
16. Il havis granda kuko.
17. Me anke drinkis wiskio.
18. Li lektis multa libri.
19. Me iris a la foresto.
20. Me vizitis la fabrikerio.
21. Me iris a la nova drinkerio.
22. Ol drinkis wiskio.
23. Ni iris aden la gardeno.
24. Me drinkis tro multa wiskio.
25. La nova instruktisto vidis vi.
26. Me promenis ek la urbo.
27. La mediko restis heme.
28. Mea hundo queris la mediko.
29. En la foresto me vidis fantomo.
30. El ofte laboris en la fabrikerio.
31. Me esis malada pro la wiskio.
32. Ma la mediko esis anke malada ed il ne venis.
Vortaro
ante nun - tätä ennen, sitten
amiko - ystävä
dio - päivä
facar - tehdä
facila - helppo
fine - lopulta
horo - tunti
ja - jo (huom. muista j-äänteiden erot)
kelka - muutama
komencar - alkaa
komprenar - ymmärtää
kordiala - sydämellinen
kun - (jnk) kanssa, kera
kurta - lyhyt
lektar - lukea
laute - ääneen
lernar - oppia, opiskella
letro - kirje
linguo - (puhuttu) kieli
nova - uusi
omna-die - joka päivä
oportar - olla tarpeellista
pose - myöhemmin, sittemmin
saluto - tervehdys
sempre - aina
skribar - kirjoittaa
studiar - opiskella
texto - teksti
traduko - käännös
trovar - huomata, havaita
dum - (jnk aikana, ajan)
ye - (yleisprepositio, kun mikään muu ei ole sovelias)
Letro (pri linguo internaciona)
Ka vu ja lernas la nova linguo internaciona?
Me komencis studiar ol ye kelka dii ante nun, e me trovas ke ol esas vere tre facila.
Omna-die me lektas texto dum un horo; me sempre lektas laute, nam oportas ke ni tre ofte lektez laute.
Pose me facas kurta traduko e fine me skribas letro en la nova linguo.
Ka vu komprenas to?
Kun kordiala saluto, Vua amiko.
Vortifado
Tässä on muutama tarpeellinen johdin. Huomaa, että idon säännönmukainen sananmuodostus tuottaa toisinaan, melkeinpä usein, sellaisia sanoja, joille ei ole lyhyttä ja nasevaa vastinetta suomen kielessä.
-er- (se joka tekee jotakin tavan, harrastuksen yms. takia):
fumero - tupakoitsija
voyajero - matkustaja
-er- (myös eläimistä ja esineistä, jotka tekevät jotakin määrätavalla):
reptero - matelija
remorkero - hinaaja(-alus)
-ist- (se joka tekee jotakin ammatikseen):
koquisto - kokki
instruktisto - opettaja
skribisto - kirjailija
artisto - taiteilija, artisti
dentisto - hammaslääkäri
fotografisto - valokuvaaja (vrt. fotografero ‘valokuvien näppäilijä, valokuvaharrastaja’)
-ist- (myös puolueen, koulukunnan, ajatuksen yms. kannattajasta):
Idisto - idisti, idon kannattaja, idon harrastaja
komunisto - kommunisti
socialisto - sosialisti
idealisto - idealisti
-ism- (järjestelmä, oppijärjestelmä, puolue yms.):
socialismo - sosialismi
Katolikismo - katolilaisuus
-an- (se joka on jonkin yhteisön, maan, kaupungin yms. jäsen, osakas yms.):
partisano - partisaani
societano - seuran jäsen
Parisano - pariisilainen
Kanadano - kanadalainen
-ier- (se jota jokin kantaa, luonnehtii yms.):
pomiero - omenapuu
roziero - ruusupensas
milioniero - miljonääri
-ier- (myös erilaisista kantavista esineistä yms.):
plumiero - kynäteline
sigariero - sikariholkki
Huomaa, että johdin liitetään vartaloon, eli sanaluokkaa osoittava pääte ajatellaan ensin poistetuksi:
skribas ‘kirjoittaa’ –› skrib- –› skribisto ‘kirjailija’
polico ‘poliisi(laitos)’ –› polic- –› policisto ‘poliisi’.
Vortaro
chambro - huone
desneta - epäsiisti
dormo-chambro - makuuhuone
facar - tehdä
fakte - tosi asiassa
fratulo - veli
heme - kotona
hemo - koti
kande - kun
koquar - keittää, laittaa ruokaa
koquero - kokki
laborar - työskennellä, tehdä työtä
ledro - nahka
ma - mutta
matro - äiti
neta - siisti
netigar - puhdistaa, siivota
nia - meidän
nun - nyt
nur - vain
plastiko - muovi
puero - lapsi (alle 7-vuotias)
restar - olla, pysyä
shuo - kenkä
shu-fabrikerio - kenkätehdas
tota - koko(nainen)
Muutama sana sukupuolesta
Kuten olemme nähneet, elollista oliota tarkoittavasta sanasta voidaan muodostaa uros- ja naaraspuolista merkitsevä muoto johtimilla -ul- ja -in-. Siten sanan perusmuoto on merkitykseltään neutraali. Alun perin tästä ei ollut poikkeusta. Kuitenkin on todettu käytännölliseksi ottaa idon sanastoon muutama sukupuolisidonnainen sana, esim. patro ‘isä’, matro ‘äiti’, viro ‘mies’, muliero ‘nainen’, luonnollisten kielten tapaan.
Vortifado
Tässä on muutama johdin lisää:
-id- (se joka on jonkun / jonkin jälkeläinen):
Izraelido - israelilainen
bo- (se joka on sukua avioliiton yms. kautta):
bopatro - appi
Mea Matro
Mea matro restas heme. El laboras en la hemo. El netigas la chambri. Me es neta, ma mea fratulo es tre desneta. Do la matro ofte netigas nia dormo-chambro. Fakte la matro netigas la tota domo. El anke koquas por ni. El es tre bon koquero. Kande me esis puero, el laboris en la shu-fabrikerio. El produktis shui ek ledro e plastiko. Nun el ne laboras en la fabrikerio ma el laboras nur por ni. El es tre bona matro.
Adverbi
Adverbi ilmaisee mm. tekemisen aikaa, paikkaa tai tapaa. Suomessa tapaa ilmaisevissa sanoissa käytetään usein sti-johdinta, esim. kauniisti, nopeasti. Aikaa ilmaisevat esim. aamulla, eilen, huomenna. Kaikkien erilaisten adverbien vastineissa on idossa -e.
Idossa jokaisesta a-loppuisesta adjektiivista voidaan muodostaa e-adverbi:
mala ‘huono’ –› male ‘huonosti’
rapida ‘nopea’ –› rapide ‘nopeasti’
danjeroza ‘vaarallinen’ –› danjeroze ‘vaarallisesti’.
Vortaro
rapida - nopea
ecelanta - loistava
ecelante - loistavasti
multa - paljon (jtak)
multe - kovasti, paljon (”paljosti”)
treno - juna
Lue ja käännä (täältä saat vastaukset):
1. Il laboras bone.
2. Il instruktas male.
3. La puero es bona.
4. La instruktisto es mala.
5. La treno iris rapide.
6. El koquas ecelante.
7. Li multe prizas kuki.
8. Ni vidis la rapida treno.
9. La koquisto es ecelanta.
10. Il havas multa amiki.
Vortaro
alumeto - tulitikku
butiko - kauppa
butikisto - kauppias
certe - varmasti
chanco - onni
desfortunoza - onneton, epäonninen
fino - loppu
helpar - auttaa
hiere - eilen
hodie - tänään
kliento - asiakas
kun - kanssa, kera, mukana
matino - aamu
merkato - kauppa(keskus)
monato - kuukausi
o, od - tai
obliviar - unohtaa
pagar - maksaa
paketo - paketti
pro - (jnk) vuoksi, takia
pro quo - miksi, minkä takia
quo - joka, mikä
sempre - aina
servar - palvella
sigareto - savuke
vakanco - loma(päivä)
vetero - sää
ye - (yleisprepositio)
Konversado
En la butiko (B = butikisto, M = Maria)
B: Bon matino, Maria! Quon vu deziras?
M: Bon matino, Sioro Harju! Me deziras paketo de sigareti e buxo de alumeti por mea matro, ed anke botelo de lakto.
B: Ka vu pagas nun o ye la fino di la monato?
M: Me ne pagas nun. Me obliviis mea pekunio. Fakte, Petri havas ol, ed il es en la merkato. Ka Siorino Harju ne helpas vu hodie?
B: No, el havas vakanco. El iris hiere a Tampere.
M: El certe havas bona chanco. La vetero es bela. Pro quo vu ne iris kun el?
B: Pro la butiko. Me restas hike e servas la klienti.
M: Butikisti es tre desfortunoza.
B: Yes, ni sempre laboras.
- - - - - - - - - - - - - - - - -
Harjoitusten vastaukset
Exercaro 1 (tästä pääset takaisin harjoitukseen).
1. Minä.
2. Me.
3. (Naisesta:) Hän.
4. (Miehestä:) Hän.
5. Se.
6. He; ne.
7. (Läheiselle ystävälle:) Sinä.
8. (Tuntemattomalle henkilölle:) Te.
9. (Puhuessasi esim. koiralle:) Sinä.
10. Te; (monikossa:) Te.
11. Oletteko Te hyvä?
12. Minä olen hammaslääkäri.
13. Te olette hammaslääkäri.
14. Sinä olet kaunis.
15. Se on talossa.
16. Te olette hyviä lääkäreitä.
17. Hänellä (= mies) on hyvä ystävä.
18. Me luemme Teidän kirjojanne.
19. Hän (= nainen) pitää kauniista kukista.
20. He jahtaavat hevosia.
Exercaro 2 (tästä pääset takaisin harjoitukseen).
1. Minä olen.
2. Minä olin.
3. Minulla on.
4. Minulla oli.
5. Me tulemme. Me tulimme.
6. Hän tuli.
7. Minä tulen.
8. Minä tulin.
9. Minä kävin.
10. Hän kävi.
11. Hän söi.
12. Minä syön.
13. Hän työskentelee.
14. Hän työskenteli.
15. Koira joi.
16. Hänellä oli iso kakku.
17. Minäkin join viskiä.
18. He lukivat monta kirjaa.
19. Minä menin metsälle (päin).
20. Minä kävin tehtaassa. (“tehtaan”)
21. Minä menin uudelle baarille.
22. Se joi viskiä.
23. Me menimme puutarhaan.
24. Minä join liian paljon viskiä.
25. Uusi opettaja näki teidät.
26. Minä kävelin kaupungista.
27. Lääkäri pysyi kotona.
28. Minun koirani haki lääkärin.
29. Metsässä me näimme aaveen.
30. Hän työskenteli usein tehtaassa.
31. Minä olin kipeä viskin takia.
32. Mutta lääkärikin oli sairas eikä hän tullut.
Exercaro 3 (tästä pääset takaisin harjoitukseen).
1. Hän tekee työtä hyvin.
2. Hän opettaa huonosti.
3. Lapsi on hyvä.
4. Opettaja on huono.
5. Juna kulki nopeasti.
6. Hän laittaa ruokaa hyvin.
7. He pitävät kakuista kovasti.
8. Me näimme nopean junan.
9. Kokki on loistava.
10. Hänellä on paljon ystäviä.
Takaisin tämän lukukappaleen alkuun
Takaisin suomenkieliselle alkusivulle
Takaisin kansainvälisen kielen idon sivulle